ROSKAJUOKSIJAN VAPAAPÄIVÄ – HAASTATTELUSSA YLI 7000 MASKIA PLOGANNUT KAISU PAULANTO – Himos Trail -polkujuoksutapahtuma

ROSKAJUOKSIJAN VAPAAPÄIVÄ – HAASTATTELUSSA YLI 7000 MASKIA PLOGANNUT KAISU PAULANTO

Tänä keväänä ploggaus on noussut eräänlaiseksi someilmiöksi ja muutenkin vahvasti esiin mediassa. Erityisesti maskien ilmestyminen katukuvaan ja nimenomaan maahan on synnyttänyt uusia ploggausilmiöitä, kuten ansiokkaan #maskitmaasta -kampanjan.

Yli 7000 maskia luonnosta poiminut Kaisu Paulanto pitää somessa ploggausta herättelevästi, yhteisöllisesti ja havainnollistaen esillä. Hänet tunnetaan valtakunnallisesti ”Roskajuoksijan päiväkirja” -tilistään, joka kertoo sekä omasta vapaaehtoistyöstä ploggauksen parissa että tuo esille muita asian parissa kortensa kekoon kantavia.

Polkujuoksutapahtumissa osallistujat kunnioittavat ympäristöä ja tuovat syntyneen jätteen mukanaan maastosta. Siksi haluamme tarjota kanssaploggaajia inspiroivalle Kaisu Paulannolle ROSKAJUOKSIJAN VAPAAPÄIVÄN, jossa polkujuoksua harrastava Paulanto saa päivän roskavapaata ja pääsee nauttimaan kauniista, puhtaasta reitistämme Himoksen maisemiin.

Monissa polkujuoksutapahtumissa – kuten Himoksellakin – roskaaminen johtaa osallistujan hylkäämiseen. Haluamme itsekin näin herätellä liikkujia ja tapahtumien osallistujia toimimaan vastuullisesti ympäristöä kunnioittaen ja toki toivomme saman käytännön siirtyvän kansallispuistoihin, joissa retkeilijöiden – ja roskaamisen – määrä on jyrkästi lisääntynyt.

Sekä liikkujat että urheilutapahtumat voivat pitää omalta osaltaan huolta ympäristöstään ja toimia vastuullisesti roskaamisen vähentämiseksi. Eri lajien kulttuureissa on valtavasti eroja siinä, miten roskaamiseen suhtaudutaan. Tapahtumat voivat pitää ympäristön kunnioittamista esillä ja luoda hiljalleen lajikulttuureihin siirtyviä käytäntöjä roskaamisen vähentämiseksi arkiliikunnassa ja tapahtumissa.

Himos Trail -tapahtuma julkaisee nyt innostavan ploggauksen maailmaan johdattavan haastattelun Kaisu Paulannosta!

ROSKAJUOKSIJAN VAPAAPÄIVÄ – HAASTATTELUSSA KAISU PAULANTO:

Olet profiloitunut somessa ploggauksen vahvaksi puolestapuhujaksi nimimerkillä ”Roskajuoksijan päiväkirja”. Mikä motivoi sinua keräämään muiden jättämiä roskia ja nostamaan kerääntyneen jätteen valtavaa määrää esiin somessa?

”- 2000-luvulla yleinen kertakäyttökuluttaminen on lisääntynyt, mikä on tuonut lieveilmiönä roskaamisen lisääntymisen. Ajattelin, että asialle pitää tehdä myös itse jotain. Liityin v 2017 lopussa suunnistaja Johanna Hakala-Kähärin perustamaan Nuuksio plogging-ryhmään ja sen jälkeen perustimme Nurmijärvi plogging-ryhmän maaliskuussa 2018. Olen myös harrastanut suunnistusta, joten pidän siistiä luontoa ja ympäristöä tärkeänä.”

Ploggaus on somehavaintojen perusteella kasvattanut suosiotaan tämän kevään aikana valtavasti. Mistä luulet tämän johtuvan ja mitkä ovat keskeisimmät tekijät, joiden näet jarruttavan uusien ploggaajien löytämistä harrastuksen pariin?

”- Saattaa olla, että roska-asiassa on tapahtumassa sosiaalinen keikahduspiste. Voi olla myös, että korona-aika on ollut monelle niin tylsä, että jopa roskien kerääminen on tuonut vaihtelua. Roskien kerääminen mielletään likaiseksi ja noloksi. Kädet ja vaatteet saattavat sotkeentua. Ihmisiä saattaa hävettää, nolottaa ja ahdistaa roskien kerääminen, vaikka niitä haluaisikin kerätä. Ensimmäinen roska on vaikein. Kun ikävien tunteiden yli pääsee, niin harrastus koukuttaa, tuottaa iloa ja voi olla jopa meditatiivista.”

Olet tänä keväänä poiminut lenkeilläsi mukaan jo yli 7000 maskia. Miksi uskot niin monen kanssaihmisen jättävän jätteensä luontoon? Entä mitä muuta maskien lisäksi lenkkireiteille heitetään kaikkein eniten?

”- Varsinkin nuoremmat ovat roskaamiseen tottuneet, eivätkä häpeä kertakäyttökulutusta ja roskaamista niin paljon. Meille myös markkinoidaan kertakäyttökulutusta ja yksilökeskeisyyttä, mikä ei kannusta vastuullisuuteen. Maskit saattavat tuntua inhottavilta kuvitellun virusvaaran vuoksi, eikä niitä työnnetä kunnolla roskikseen. Kaikenlaiset kertakäyttöiset annospakkaukset, tupakkatuotteet, tupakantumpit, alkoholituotteet, energiajuomatölkit ja välipalapakkaukset ovat tyypillisiä roskia maskien lisäksi.”

Millaisia välineitä ploggaaja tarvitsee matkaan mukaan ja miten roskien keräys toteutetaan kerääjän kannalta hygieenisellä tavalla?

”- Ploggaaja tarvitsee pussin ja hanskat. Kannattaa huolehtia, ettei näpelöi naamaansa roskien keräämisen aikana ja puhdistaa kädet hyvin keräämisen jälkeen. Jos ei halua koskea roskiin, voi käyttää roskapihtejä.”

Julkaisemalla roskalenkkien saaliskuvia herättelet varmasti myös roskaajia ajattelemaan asiaa. Mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät keinot, joiden avulla voimme vähentää ympäristön roskaamista?

”- Roskien kerääjät uskovat, että oma esimerkki vaikuttaa. Kun useampi ihminen kerää itse roskia ja tekee siitä näkyvää, niin tällä alkaa olla merkitystä. Roskakuvien jakaminen somessa luo myös painetta yritysten suuntaan. Ihmisten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa kasvatuksella, ohjauksella ja tuuppauksella eli esim. roskikset sijoitellaan oikein, jolloin roskat menevät niihin ajattelematta. Roskisten säännöllinen tyhjennys ja suljetut roskikset ovat myös tärkeitä. Ehkä pitäisi myös miettiä sakottamista ja valvonnan lisäämistä. Myös roskaa tuottaville yrityksille tulisi määrätä sanktioita ja siivoamisvelvoite. Omaa kulutuskäyttäytymistä kannattaa myös miettiä. Itse vältän esimerkiksi pikaruokaloita. Erilaiset tapahtumat voisivat ottaa mallia suunnistus- ja polkujuoksukisoista. Tapahtumat voisivat alkaa edellyttämään roskattomuutta ja suositella ottamaan esimerkiksi oman roskapussin mukaan.”

Nappaa Roskajuoksijan päiväkirja seurantaan:

https://twitter.com/kaisupaulanto

https://www.instagram.com/roskajuoksijan_paivakirja/

Kiitos haastattelusta ja kiitos siitä mitä teet Kaisu Paulanto!