Himos Trail on julkaissut kesän
tapahtumassa Himos Extreme-matkalle osallistuneen Timo Väistön kisaraportin. Tamperelainen polkuvirtuoosi innostui tapahtumasta sen verran reippaasti, että ilmoittautui noin 130 muun kanssa heti mukaan vuoden 2019 tapahtumaan. Timo Väistö myös kirjoittaa Himos Extremelle valmistautumisestaan blogia, jota voi seurata tamperetrailrunning.fi -sivustolla! Himos Trail toivottaa Timolle vaiherikasta matkaa kohti vuoden 2019 Himos Trail-polkujuoksuelämystä!
———————
Kilpailupäivitys HimosTrail 26km, 18.8.
Kisaennakko:
Päätin useiden suositusten vuoksi valita vuoden polkujuoksutapahtumaksi Himoksen (Jämsä on entuudestaan tuttu, tuttuja oli mukana ja Himokselle oli sopivan lyhyt matka) ja toki juoksumatkaa piti olla sopivasti, eli 26km. Jätän tuon 52km suosiolla oikeille juoksijoille. Matka minun piti ennakolta pystyä juoksemaan ja ylämäet kävelemään.
Valmistautuminen:
Kysyin neuvoa Tampereen Trail Runningin Facebook sivustolta ja niin kuin aina, neuvoja tuli paljon ja ne olivat hyviä. Kaiken kruunasi soitto eräälle jäsenelle, jonka ohjeiden mukaan tein juoksusuunnitelmani. Alussa rauhassa ja ylämäet kävellen, älä hosu, vasta n.17km kohdalla viimeisen pitkän ylämäen jälkeen juoksua. Tavoiteaika 3h15min-3h30min.
Kotona perustouhut ja pakkasin laukkuni jo edellisenä iltana. Ruoka helposti uppoavaa ja vatsaystävällistä ja edellisenä päivänä reilusti enemmän vettä, muttei mitään erityistä tankkaamista. Kaapista energiapatukka reppuun ja lähtiessä lasi energiajuomaa.
Päälle valitsin kaikki minulta löytyvät ’oikeat’ polkujuoksuvermeet. Tiesin, että vaatteet ne juoksijan tekee. Harmittavasti keli oli liian lämmin ns.taikatrikoisiin, joilla vauhti huimaa päätä ja kompression tuoma puristus hellii kehoa. Joten valitsin järjen ja jätin pitkät housut pois. Jalkaan tuikkasin uudet Salomonin Sense Escape polkukengät, jalkaan Salomonin trail shortsit kompressiolahkeilla ja pitkät sukat. Päähän vielä lippis ja harmittavasti takaiskuksi ns.tavallinen juoksupaita. Arvasin jo lähtiessä antavani pientä tasoitusta paidalla jossa EI vieläkään ole ns.half-zip kaulusta, mutta ei myöskään mainoksia. Voittajilta löytyy poluilla molemmat. Selkään kiskaisin juomarepun ja shortsien taskuun lisäenergiatabletteja.
Matka paikalle ja pois.
Edellisenä iltana vielä katsoin TTRn sivut ja löysin itselleni sopivan kyydin paikalle ja pois. Seura oli mennen tullen mahtavaa ja oli hauska vaihtaa omia juoksutapahtumia ja verrata tarinoita omiin. Annan selkeästi vielä tässä vaiheessa tasoitusta treenimäärissä, mutta kompensoin sen onneksi, no en millään.
Olimme perillä hyvissä ajoin ja vaihdoin rauhassa kamppeet. Kävin ostamassa sukat syksyksi ja aikaa jäi hyvin odotella lähtöä. Paluumatka sujui muuten ihan yhtä hyvin.
Kisa:
Lähdin liikkeelle rauhassa, noudatin minulle tehtyä ja hyväksi kokemaani suunnitelmaa. Seurailin ensimmäiselle juomapisteelle letkaa ja kävelin kaikki ylämäet. Niitä oli alusta alkaen paljon ja ne olivat jyrkkiä. Yllättäen rauhallinen aloitus säästi vähän jalkoja ja olo oli aina lähtöalueen läpijuoksuun saakka hyvä ja sain ohiteltua hitaampia alamäissä ja tasaisilla osuuksilla.
Maalialueelta Himoksen laella kävelin, jonka jälkeen moni oli menoon aika kypsä ja ohittelin hitaampia. Päätin lisätä vauhtia, mutta edelleen kävelin pidemmät ylämäet. Napsin energiaa ja juttelin kanssakilpailijoiden kanssa. Olo oli hyvä aina suunnilleen 21km kohdalle, jolloin molemmat etureidet alkoivat väsyä ja kävelemisestä tuli todella vaikeaa. Onneksi juoksuun vaihto sujui ongelmitta ja pääsin mielestäni välillä hyväänkin vauhtiin. Voi olla, että muisti pettää, mutta ohittelin useamman, kuin tulin ohitetuksi. Toki reitillä oli paljon myös muiden matkojen juoksijoita. Maaliin tulin vähän turhan hyvä voimaisena ja tein pienen loppuspurtin, varmaan näyttävää n.26km kohdalla. Matkalla olin onnistunut kaatumaan varmaan koko Himoksen ainoaan märkään kohtaan ranteita myöten. Loppuaika 3h22min36s. Olen erittäin tyytyväinen ja ylpeä päätöksestä kunnioittaa nousuja.
Loppukommentit:
Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja kaikki toimi mielestäni hyvin. Mäkeä olisi voinut olla puolet vähemmän, mutta toisaalta tulipahan rehkittyä koko rahalla.
Yhden juomapisteen olisin voinut ottaa enemmän. Pientä hämmennystä aiheutti melkolyhyt pätkä, jossa juoksijat tulivat samaa reittiä vastaan. Yllättävän haastava kohta väsyneenä ymmärtää onko enää oikealla reitillä.
Kannustusta riitti kivasti matkan varrella. Lehmänkellojen kilkatuksesta ja varsinkin reitin varrella olleesta puhallinsoitinmusiikista sai lisävirtaa oikein kunnolla.
Näin lopuksi voi todeta, että polkujuoksu on ihan hiton kivaa.